Hyödyllinen tieto oli, että lähes kaikilla suomalaiskoululaisilla on oma kännykkä (tutkimuksessa yli 98 prosentilla) ja lähes kaikissa kännyköissä on valo- ja videokuvausmahdollisuus (tutkimuksessa 90 prosentilla). Tarvittavat välineet ovat siis lasten saatavilla, ilman että 4H-yhdistys joutuu hankkimaan mediakerhoon 20 kameraa.
Tutkimuksessa nousi esiin, etteivät alakouluikäiset lapset vielä juurikaan jaa tuottamaansa kännykkämateriaalia verkkoon, vaan kuvia otetaan itseä varten ja näytettäväksi kavereille. Mediakasvatuskerhossamme tarkoituksena kuitenkin olisi myös jakaa kuvia verkossa muiden nähtäville. Tämä asia jää vielä pohdittavaksi: Jakavatko lapset sisältöä verkkoon? Vai ohjaaja? Vai pysyvätkö tekstit, kuvat ja videot vain oman kerhon keskuudessa?
Kaikista paras tutkimuksesta opittu oivallus oli se, että lapset ovat erittäin luovia, kekseliäitä ja taitavia kännykänkäyttäjiä. He kuvaavat upeita mediateoksia, jotka ansaitsevat tulla nähdyksi. He eivät kuitenkaan saa kuvistaan juurikaan palautetta, ohjausta tai opastusta. Syitä on useita: vanhemmat eivät välttämättä tiedä kuvista ja koulussakin kännykänkäyttö on kielletty. Kuinka kännykkä voisi toimia tiedon välittämisen ja jakamisen, havainnoinnnin, itseilmaisun, luovuuden ja oppimisen välineenä siten että siihen yhdistyisi myös lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta? Juuri tähän tarpeeseen voimme toivottavasti vastata hankkeemme kautta syntyvän mediakasvatusmallin ja mediakerhon avulla.
Tutkimus löytyy osoitteesta www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/.
Tutkimuksen tuloksista kertoo myös oheinen video:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti